Kitkarenkaiden käytön edistämiselle suurimmissa kaupungeissa vahvat perusteet

Kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu, selviää useiden viranomaistahojen yhteisestä, tänään julkaistusta NASTA-tutkimusohjelman loppuraportista. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Tutkimusohjelman puheenjohtaja Pekka Isoniemi Helsingin kaupungin rakennusvirastosta esitteli julkistustilaisuudessa mahdollisia toimenpiteitä yleisen keskustelun ja toimenpideohjelman pohjaksi.

- Olemme ideoineet johtoryhmässä ja tutkijoiden kanssa lukuisia keinoja kuluttajavalistukseen, viranomaisohjaukseen, talvihoidon kehittämiseen ja vaikutusten seurantaan. Julkisuudessa esillä olleet rajoitukset tai haittamaksut tulevat kyseeseen vasta myöhemmässä vaiheessa, Isoniemi toteaa.

- Ilmanlaatu- ja terveysasiat on otettava vakavasti mukaan talvirengaskeskusteluun. Liikenneturvallisuutta on tarkasteltava laajemmin kuin vain uusilla renkailla saavutettavina jarrutusmatkoina. Pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitetuilla kitkarenkailla selviytyy hyvin kaupunkien kaduilla talvikeleilläkin, kun muistetaan kuljettajan vastuu ajonopeuksista ja muusta ajokäyttäytymisestä, tutkimusohjelman varapuheenjohtaja Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista painottaa.

Kitkarenkaiden käytöllä terveyshyötyjä

Jokakeväistä katupölyongelmaa on pystytty viime vuosina vähentämään Helsingin kaupungin ilmansuojeluohjelmaan kirjatuilla laaja-alaisilla toimenpiteillä. Ilmanlaatua voitaisiin edelleen parantaa talvirengasvalinnoilla, sillä jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä.

- Talven aikana muodostuva pöly varastoituu katuympäristöön ja pääsee ilmaan vasta huhti-toukokuussa peitteettömiltä ja kuivilta katupinnoilta, tutkija Kaarle Kupiainen selvittää.

Johtavan tutkijan Timo Langin mukaan korkeat karkeiden hiukkasten päivittäiset pitoisuudet ovat yhteydessä lisääntyneisiin sairaalakäynteihin ja jopa kuolemantapauksiin.

- Talviajan tilastollisessa tarkastelussa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksista aiheutuneet sairaalakäynnit lisääntyivät pääkaupunkiseudulla noin kolme prosenttia, kun karkeiden hiukkasten vuorokausipitoisuudet nousivat 10 mikrogrammalla kuutiossa ilmaa, Lanki mainitsee ja muistuttaa myös useimmille kaupunkilaisille tutuista lievemmistä ärsytysoireista.

Tueksi tehostettuja turvallisuustoimia

Ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Projektipäällikkö Anne Vehmas hahmotteli kitkarenkaiden yleistymisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

- Asiantuntijapaneelin osallistujien näkemyksissä oli huomattavia eroja. Tehostettujen turvallisuustoimien kera henkilövahinkojen onnettomuusriskin arvioitiin kasvavan kampanjaskenaariossa keskimäärin 0,7 ja rajoitusskenaariossa 2,4 prosenttia. Edellisessä oletettiin kitkarengasosuuden kasvavan 50 prosenttiin ja jälkimmäisessä 75 prosenttiin, Vehmas tiivistää.

Vai voisiko kitkarenkaisiin siirtyminen johtaa laajaan asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan? Emeritusprofessori Valde Mikkonen näkee, että uhkakuva voidaan kääntää mahdollisuudeksi.

- Erityisesti siirtymävaiheessa alennetut nopeusrajoitukset, riittävä tiedotus ja opastus sekä uusin kelivaroitustekniikka tukisivat kuljettajien turvallisen ajotavan omaksumista. Muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta, Mikkonen visioi.

NASTA-tutkimusohjelma 2011–2013 lyhyesti

Kaksivuotisessa NASTA-tutkimusohjelmassa selvitettiin monipuolisesti nastarenkaiden käytön vähentämisen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen ja tienpitoon. Tutkimusohjelman rahoittamiseen ja johtoryhmätyöskentelyyn osallistui 10 eri viranomaistahoa. Jatkotoimenpiteet täsmennetään tutkimusohjelman päätyttyä ja ne käynnistyvät syksyllä 2013. Lisätietoja: www.nasta.fi

Johtoryhmän jäsenet: Päivi Aarnio (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), Kari Alppivuori (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), Pekka Isoniemi (Helsingin kaupungin rakennusvirasto), Jari Keinänen (Sosiaali- ja terveysministeriö), Tarja Lahtinen (Ympäristöministeriö), Ville Lehmuskoski (Helsingin kaupunkisuunnittelu-virasto), Raija Merivirta (Liikennevirasto), Jussi Salminen (Liikenne- ja viestintäministeriö), Henry Westlin (Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus) ja Outi Väkevä (Helsingin kaupungin ympäristökeskus).

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti, Kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua – liikenneturvallisuudesta tinkimättä, on julkaistu kokonaisuudessaan projektin sivuilla www.nasta-tutkimusohjelma.fi