Koneyrittäjien liitto penää johdonmukaisuutta budjettiriiheen

Koneyrittäjien Peltola: Johdonmukaisuutta budjettiriiheen – niin tiestön korjausvelan hoitoon kuin turpeen verotukseen

Budjettiriihessä tulee varmistaa tierahoitus ensi vuodelle, ettei tiestön korjausvelan hoitoon tule välivuotta. Huoltovarmuudelle tärkeän turpeen verotukseen puolestaan ei ole syytä kajota, vaatii Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Kuluvan vaalikauden aikana tieverkon kunnon huononeminen on juuri saatu taittumaan, mutta nyt tälle korjausvelkarahoitukselle uhkaa tulla vähintään välivuosi. Jo tehty työ uhkaa valua hukkaan.

Perustienpidon rahoituksen tasoa tulee nostaa budjettiriihessä 300 miljoonalla eurolla. Tämä taso pitää jatkossa saada pysyväksi. Näin tieverkko voidaan pitää asiallisessa kunnossa ja sen korjausvelkaa voidaan vähentää. Kunnossapidon kiireellisimpinä kohteina ovat huonokuntoiset sillat. 

Energia- ja ilmastotiekartta 2050:ssä kaikki eduskuntapuolueet sopivat vuonna 2014, että turpeen käytön hyötyjen vuoksi on varmistettava, että turpeesta luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turve on kotimainen polttoaine ja sen käyttö luo työpaikkoja, vahvistaa kauppatasetta sekä parantaa energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta. Lisäksi turve soveltuu biomassan rinnalla seospolttoaineeksi, jota Suomen nykyiset voimalaitoskattilat tarvitsevat.

Näillä perusteilla turpeen verotusta laskettiin, viimeksi vuoden 2016 alusta lukien. Turpeen rooli on tärkeä huoltovarmuudelle ja sen merkitys korostuu sitä mukaa kun puun muu kuin lämmityskäyttö kasvaa. Tässä tilanteessa turpeen verotukseen ei ole syytä puuttua, toteaa Peltola.

Energia- ja liikennepolitiikka kaipaavat pitkäjänteisyyttä, koska suunnittelujänne aloilla on vuosikymmeniä. Liikenneverkosta huolehtiminen on keskeinen kilpailukykytekijä Suomen koko kansantaloudelle.